Miksi kiinteistöpalvelualan toimijat ovat ryhtyneet rekrytoimaan erityisesti turvallisuusosaajia?
Yhä useampi kiinteistöpalvelualan yritys etsii joukkoihinsa turvallisuusalan ammattilaista. Työvoimapulasta näyttää kärsivän jo moni muukin toimiala, mutta miksi kiinteistöpalvelualan toimijat ovat ryhtyneet rekrytoimaan erityisesti turvallisuusosaajia? Yksi suurimmista syistä näyttää olevan lakimuutos yksityisitä turvallisuuspalveluista, joka rajaa tietyt turvaurakointitehtävät vain elinkeinoluvanvaraisille toimijoille.
Kiinteistöpalvelualan toimijat tekevät myös sellaisia työtehtäviä, jotka päivittyneen lainsäädännön vuoksi ovat elinkeinoluvanvaraisia turvaurakointitehtäviä. Turvallisuusalan elinkeinolupa edellyttää yritykseltä vastaavaa hoitajaa, jolla on turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto tai vastaava. Tällaisia tekijöitä ei kiinteistöpalvelualoilla ole ennen kovin paljon nähty, mutta nyt niitä rekrytoidaan.
Ne yritykset, jotka vasta nyt heräävät ymmärtämään, että eivät vuoden vaihteen jälkeen voi tehdä jotain työtehtäviä ilman turvallisuusalan elinkeinolupaa ja vastaavaa hoitajaa, on jo todella kiire. Tässä paniikissa nyt etsitään henkilöitä, joilla on pätevyys ja tehdään heistä vastaavia. Osa yrityksistä uskoo myös, että näiden jäljellä olevien kuukausien aikana omasta henkilökunnasta ”joku” ehtii suorittaa tarvittavan tutkinnon.
Näen positiivisena asiana, että yhä useampi organisaatio ymmärtää turvallisuuden merkityksen ja käyttää siihen ammattilaisia. Toivon vilpittömästi, että tähän tehtävään palkattavia henkilöitä ei silti käytetä väärin, vaan heille annetaan edellytykset suoriutua työtehtävistään kunnialla.
Jos oletetaan vielä omalta henkilökunnalta näitä pikasuorituksia tutkintojen suhteen, niin toivon että heille annetaan sen vaatima aika ja tuki. Olen huomannut, että erityisesti turvallisuusalan ulkopuolella työskenteleville esim. turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon (TVEAT) suorittaminen ei ole ollut helppoa. Melkein sama asia, jos puutarhurille opetettaisiin sähkötekniikkaa. On melko paljon henkilökohtaisista ominaisuuksista, taustasta ja kiinnostuksesta kiinni miten nopeasti uusi asia omaksutaan. Neljä kuukautta on pieni aika oppia käytännössä uusi ammatti.
Jos palkkaatte uusia henkilöitä, varmistakaa että he aidosti tietävät vastuunsa ja saavat velvoitteiden täyttämiseen yrityksen johdon tuen, eikä heistä tule pelkästään paperivastuullisia.
Lakimuutoksen velvollisuuksiin ei suinkaan ole vieläkään heränneet edes kaikki turvallisuusalan yritykset, puhumattakaan sellaisista yrityksistä, jotka eivät ole tiedostaneet tekevänsä turvallisuuteen liittyviä työtehtäviä. Kiinteistöpalveluala on näistä varmasti se suurin. Moni ennusti, että lakimuutos on puhtaasti turvallisuusalan toimijoiden etu ja tämä muutos nimenomaan tulee keskittämään turvaurakointitöiden tekemisen sinne. Ei tainnut sittenkään käydä ihan niin.
Poliisihallituksen turvallisuusalan valvontayksikön poliisitarkastaja Jani Hämäläinen kertoo, että lakiuudistus on näkynyt ja näkyy edelleen heidän toiminnassaan, niin lupahakemusten käsittelyssä kuin myös neuvonnassa ja ohjauksessa.
Lakiuudistuksen voimaantulon jälkeen (reilun puolentoista vuoden aikana) on tullut jo yli 200 uutta yritystä lupien / hyväksymisten hakemisten sekä niiden myöntämisten myötä lupavalvonnan piiriin. Jos vielä otetaan huomioon se, että kenelläkään ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon luvanvaraisia tehtäviä tekeviä toimijoita vielä eri toimialoilta on lupaa hakematta, niin ainakaan lupaviranomaisilta ei varmasti työt lopu.
Myönnettyjen lupien haltijoiden joukosta löytyy jo päätoimialaltaan varsin erilaisia yrityksiä ja oletan että repertuaari vain laajenee. Luvanhaltijoiden joukossa on isännöintitoimistoja, ICT palveluyrityksiä, rakennusliikkeitä, siivousliikkeitä ja jopa tilitoimistoja. Tämän perusteella turvallisuusalan elinkeinoluvanvaraisia työtehtäviä tehdään siis hyvin monenlaisissa yrityksissä. Tämä kertonee siitä yleisestä suuntauksesta, jonka olemme nähneet jo hyvin monella toimialalla. Yrityksen on kehityttävä ja löydettävä myös uusia liiketointa-alueita, joilla täyttää asiakkaiden tarpeet ja toisaalta jättää pois niitä joissa ei menesty tai pysty panostamaan tarpeeksi. On hyvin ymmärrettävää, että esim. turvateknisten järjestelmien ylläpitotyöt kiinnostavat monia yrityksiä ja siten tarve täyttää lakisääteiset velvoitteet on tullut ajankohtaiseksi.
Tilaajan vastuulla on vaatia laatua
Lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen ei kuitenkaan pidä olla se ainoa kriteeri, jolla palvelutuottaja valitaan. Palveluntuottajalta saa ja pitää vaatia osaamista ja valveutunut toimittaja pystyy sen myös osoittamaan.
Ei tarvitse olla ennustaja todetakseen, että aika monessa yrityksessä odotetaan viimeistään Joulupukilta sitä vastaavaa hoitajaa, jotta turvallisuusalan elinkeinolupahakemus saadaan sisään tämän vuoden puolella ja työt jatkuvat ensi vuonna kuten ennenkin.
Olen tylsä ja muistutan, Joulupukkia ei ole olemassa.